Suomen ruokakauppa on Euroopan keskittynein, kertoi Euroopan komission tutkimus jo vuonna 2014. Sama on jatkunut tähän päivään, ja uusia toimijoita ei ole pahemmin tullut jakamaan pottia.
Vuonna 2022 ruokakaupan markkinaosuudet jakautuivat seuraavasti:
Vajaa kaksi vuotta sitten uutisoitiin raflaavilla otsikoilla kuinka Norjalainen Oda aikoo mullistaa Suomen ruokakaupan avaamalla ruoan verkkokaupan. Mullistuksen yritys jäi lyhyeksi, sillä tänään uutisotsikot kertovat että Oda on lopettamassa ruoan verkkokaupan Suomessa.
Oda Finland Oy on ehtinyt toimia Suomessa vajaat 3 vuotta ja se on tehnyt noin 22 miljoonan euron liikevaihdolla melkein 27 miljoonaa euroa tappiota. Luvut ei sinänsä ole yllätys, koska Odan tapaisen liiketoiminnan käynnistäminen Suomessa on vaatinut aika vahvaa rahallista panostusta ja investointeja.
Ruoan verkkokaupassa on “kakkua” jakamassa muutamia pieniä toimijoita, joiden tunnusluvut tukevat sitä että ruoan verkkokauppa on Suomessa vaikea ja rahaa vaativa bisnes.
Vuodesta 2009 saakka toiminut Kauppahalli24 (Seulo Palvelut Oy) luvut vuosilta 2018-2021 kertovat ovat myös karua luettavaa. 4 vuoden aikana 17 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja 9,5 miljoonaa euroa tappiota.
Paljon esillä ollut Fiksuruoka.fi on saanut liikevaihdon mukavaan kasvuun, mutta ei sekään mikään tuloksentekokone ole ollut. Luvut vastaavalta ajalta kuin Kauppahalli24:lla eli vuosilta 2018-2021 ovat 30,9 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja 5,4 miljoonaa euroa tappiota.
Anton&Anton, joka on vähän erilainen haastaja ja aloitti kivijalassa, mutta on nyt vahvasti keskittynyt verkossa ruokakassi ja valmisateria palveluihin tunnusluvut vuosilta 2018-2021 ovat liikevaihtoa 10 miljoonaa euroa ja tappiota 5,6 miljoonaa euroa.
Vappu Pimiän osaomistama ja mediassa hänen bisnekseksi vahvasti profiloitu Ruokaboksi on piristävä poikkeus, jonka tunnusluvut näyttävät siltä, että jotain on tehty oikein. Liikevaihto 2019-2022 (tilikausi päättyy kesäkuussa) liikevaihtoa 36,4 miljoonaa euroa ja tappiota yhteensä vain alle miljoona euroa (06/2021 päättynyt tilikausi oli voitollinen).
Lidl ei myy mitään verkossa. Pilotissa ollut käyttötavaroiden verkkokauppa suljettiin jo pari vuotta sitten. Uutisten mukaan ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole näköpiirissä panostusta ruoan verkkokauppaan.
Kärkkäinen toi ns. teolliset elintarvikkeet (juomat, kuivat elintarvikkeet, snacksit jne.) verkkokaupan valikoimaan muutama vuosi sitten ja valikoimassa on noin 7000 nimikettä. Kärkkäisen verkkokauppa on yksi Suomen suurimmista, joten varmasti sieltä menee myös Ruoka osion tuotteita kaupaksi jonkin verran. Tuore-elintarvikkeiden myyntiin Kärkkäinen ei varmaan ihan heti ole lähdössä, koska niitä ei ole myöskään tavaratalojen valikoimassa.
Tokmanni on yksi kaupan alan suurista pelureista Suomessa, myymälöitä on jo yli 200 ja liikevaihtoa 1 168 miljoonaa euroa. Myymälöistä 18 myy tuore-elintarvikkeita ja teollisten elintarvikkeiden myötä päivittäistavaroiden osuus koko ketjun myynnistä 56 %:ia. Verkkokaupassa Tokmannilla on elintarvikkeita kuitenkin alle 2000 nimikettä. Tokmannilla olisi varmasti halutessaan mahdollista lähteä haastajaksi ruoan verkkokauppaan, mutta ainakaan viime vuosina ei sellaista signaalia tai infoa ole tiedotteissa tullut esille että siihen oltaisiin panostamassa. Vuonna 2021 Tokmanni lähti mukaan ruokaboksi bisnekseen Helppo Ruoka konseptilla yhteistyössä Feelian kanssa, mutta palvelu on ilmeisesti hiljaisesti lopetettu eikä verkosta enää löydy Tokmannin ruokabokseja.
Palautusohjeissa kyllä vielä mainitaan Ruokaboksit erikseen, mutta ne on varmaan sinne jääneet vahingossa.
Alueellisesti vahvoja ruokakaupan toimijoita ovat Halpahalli ja Minimani ketjun myymälät, joiden valikoimaan elintarvikkeet ja tuore-elintarvikkeet myös kuuluvat. Halpahallin verkkokaupassa on elintarvikkeiksi luokiteltavia tuotteita valikoimassa reilut 1000 nimikettä.
Minimanilla valikoima on huomattavasti laajempi, mutta tuore-elintarvikkeet ja pakasteet on vain esillä verkossa eivätkä ne ole sieltä ostettavissa. Minimani lanseerasi pandemian alkuvaiheessa pikaisella aikataululla ruoan verkkokaupan osana olemassa olevaa verkkokauppaa ja sieltä sai tehtyä tuore-elintarvikkeista noutotilauksia. Tämä ominaisuus on kaupan uudistuksen myötä suljettu jo jokin aika sitten.
Molemmista yllä mainitusta voisi olla hyvin ns. paikalliseksi haastajaksi myös ruoan verkkokaupassa. Myymälät kuitenkin pääasiassa sijaitsevat pienemmillä paikkakunnilla, joissa tuskin edes laajemmalla panostuksella toimintaa saisi kannattavaksi, ainakaan nopealla aikataululla.
P.S.
Niin sanotut teolliset elintarvikkeet kuuluvat päivittäistavaroihin joihin luetaan kuuluvaksi ruoka, juomat, teknokemian tuotteet, kodin paperit, tupakkatuotteet, lehdet ja päivittäiskosmetiikka.
P.P.S.
Ruoan verkkokaupassa on ollut myös Suomessa edelläkävijä, asia joka luultavasti alaa vähemmän seuraavalle ja nuoremmalle väestölle on täysin uutta. Ruokavarasto ketju, joka oli silloin Wihuri yhtiöiden omistama, avasi ruoan verkkokaupan jo -90 luvun lopussa ja verkkokauppa toimi Helsingissä, Tampereella, Turussa, Porissa, Raumalla, Hämeenlinnassa, Salossa sekä Lahden ja Hollolan alueella tarjoten yli 2000 tuotteen valikoiman.
Toimitusmaksut vaihtelivat välillä 30-50 mk. Pääkaupunkiseudulla toimitusmaksu oli 40 mk
Ruokavarasto myös pilotoi jo 2000 - luvun alussa Turussa ns. ulkotiloissa olleita kylmäbokseja, joista tilauksen pystyi itse noutamaan.
Nähdäänkö vastaavia avauksia lähiaikoina nykyisiltä toimijoilta?
Artikkelin kirjoittaja Jouni Wahalahti on verkkokaupan pioneeri ja toiminut alalla jo lähes 25 vuotta. Työn alla on myös Suomalaisen verkkokaupan historiasta kertova moniosainen artikkelisarja.
Kymmeniä miljoonia euroja tappiota tehneen ja brittien omistukseen konkurssin jälkeen päätyneen Suomalaisen kauppapaikan Fruugo.comin tarina jatkuu hyvässä nosteessa.
Fruugo on nykyään yksi Euroopan suurista verkon kauppapaikoista ja se on sijalla 19 TOP 100 Global Marketplaces 2022 in Europe listalla. Raportti listaa 100 suurinta globaalia markkinapaikkaa, joilla on Euroopassa rajat ylittävää verkkomyyntiä.
Fruugo on yksi surullinen esimerkki Suomalaisen verkkokaupan historiassa. Hyvään ideaan poltettiin äärimmäisen iso kasa euroja ja lopputulos oli se, että idea ja rakennettu teknologia meni konkurssin myötä pilkkahinnalla eteenpäin briteille useamman vuoden tarpomisen ja raskaiden tappioiden jälkeen.
Fruugon tarina alkoi vuoden 2006 lopulla (ainakin julkisuudessa), jolloin julkaistiin ensimmäinen verkkosivu ja sivulla informoitiin tulevasta lanseerauksesta. Lanseerauksen piti alun perin olla jo vuonna 2007. Lopulta lanseeraus tapahtui vasta vuonna 2009.
Fruugon liikeidea pohjautui samantyyppiseen liiketoimintamalliin kuin sen ajan suuret verkkokaupat Amazon ja eBay. Visiona oli rakentaa Euroopassa toimiva palvelu, jossa asiakas voi yhdestä palvelusta ostaa tuotteita monista eri verkkokaupoista ja monia eri verkkokauppoja toimii saman katon alla.
2007 aloitettiin kauppiashankinta hyvin salamyhkäisellä tavalla, verkkokauppiaita kontaktoitiin, kerrottiin kovasta ja markkinat mullistavasta uudesta palvelusta sekä sovittiin tapaaminen palvelun esittelylle. Muuta ei puhelimitse kerrottu. Kun Fruugon myyntihenkilö tuli paikalle sovittuun tapaamiseen, ensin lyötiin NDA (eli salassapitosopimus) nenän eteen ja pyydettiin se allekirjoittamaan ennen kuin uudesta markkinat mullistavasta palvelusta kuulisi yhtään mitään lisää.
Itse olin yksi ensimmäisistä mukaan lähteneistä verkkokauppiasta, ja kun Fruugo vihdoin lanseerattiin keväällä 2009 beta versiona, jouduttiin se saman tien sulkemaan teknisten haasteiden takia. Sitä ennen Fruugo toimi jo vuonna 2008 suljetussa beta ympäristössä. Silloin uutisoitiin näyttävästi, että salaperäinen Fruugo on nyt paljastettu.
Sinä aikana, kun Fruugo oli toiminnassa ja verkkokauppamme tuotteet olivat siellä myynnissä, saimme peräti 6 tilausta Fruugon kautta. Fruugon käytettävyys oli kauppiaan kannalta moniin silloisiin eCom järjestelmiin ja varsinkin nykyaikaisiin systeemeihin verrattuna aika alkeellinen, sillä kaikki toimenpiteet piti hoitaa manuaalisesti.
Fruugoa rakennettiin aikanaan isolla rahalla ja nimekkäitä bisnesvaikuttajia saatiin mukaan hallitukseen sekä sijoittajiksi. Vauhti ja pöhinä salaperäisen Fruugon ympärillä oli kova.
Alkusyksystä 2009 Fruugossa työskenteli yli 120 henkilöä, mutta jo lokakuussa 2009 Fruugo ilmoitti mittavista lomautuksista.
Helmikuussa 2010 Fruugossa oli myynnissä lähes 100 000 tuotetta yli 90 kauppiaalta ja palvelu toimi Suomessa, Ruotsissa sekä Hollannissa.
Rahaa oli tässä vaiheessa poltettu arvioiden mukaan lähes 20 miljoonaa euroa, Vuoden 2008 tappio oli yli 14 miljoonaa euroa. 2009 liikevaihto oli vain 8236 euroa, tappiota yritys teki 11 miljoonaa euroa.
Fruugo yhdistyi brittiläiseen Directory Technologies Limited -yhtiöön 2010 ja jatkoi sen jälkeen edelleen yskien eteenpäin. Marraskuussa 2012 tuli lopullinen niitti, Fruugo Oy hakeutui konkurssiin, Helsingin toimistokin oli suljettu jo keväällä 2012.
Tietoviikko uutisoi huhtikuussa 2012 että kyseessä on kaikkien aikojen suomalaisfloppi: 40 miljoonalla eurolla 100 000 euroa liikevaihtoa.
Seura lehti uutisoi joulukuussa 2012 että kyseessä oli tuhlaamisen Suomen ennätys
Alla ote Fruugo.com sivuilta vuonna 2006
Welcome to the next generation marketplace - Full operation will deput 2007.
Founded in 2006, Fruugo Inc. is a privately held company with headquarters in Helsinki, Finland. We are providing consumers an easy way to access online shopping using one simple, intuitive Web interface. We essentially organize e-commerce and make it easy for consumers to find, and buy, the products they want in one location. And because the products and prices are identical to those on the merchants' own sites or catalogs, consumers pay nothing extra for this convenience.
Fruugo is a marketplace designed to help consumers more efficiently shop on the web. Consumers now have access to almost any product in the world - if they're patient enough to sort trough hundreds of thousands of sites on the web. The problem consumers face is that the web is vast, largely unorganized and totally inconsistent from site to site. Every e-commerce site has a different layout, different navigation, and different rules.
We will organize millions of products from thousands of merchants in a single location, allowing consumers to shop across them all - start to finish - with one personal password-protected account.
Joulukuussa 2022 julkaistun TOP 100 Global Marketplaces 2022 in Europe tutkimuksen mukaan Fruugo on nyt niin sanottujen cross – border kauppapaikkojen TOP 100 listalla sijalla 19.
Fruugossa on myynnissä miljoonia tuotteita kymmeniltä tuhansilta brändeiltä, kuukausikävijöitä verkossa on yli 5 miljoonaa ja Fruugolla on yli 3 miljoonaa asiakasta.
Fruugon taustalla olevan yhtiön liikevaihto on jo yli 30 miljoonaa euroa (2021) ja Fruugon kautta kulkeva EU:n cross border myynnin on arvioitu olevan tänä vuonna noin 250 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 Fruugon kautta tehtiin ostoksia noin 150 miljoonalla eurolla.
Nykyään Fruugo on siis erittäin monipuolinen globaali markkinapaikka, joka toimii 48 maassa 28 eri kielellä. Liiketoiminta on nopeasti kasvavaa, ja heillä on edelleen käytössä oma teknologia-alusta.
Nykyisen Fruugon taustalla toimii samat Directory Technologies Limited -yhtiön britit, joiden kanssa Suomen Fruugo yhdistyi vuonna 2010. Fruugo.com Limited on yritystietojen mukaan perustettu vuonna 2008, joten pikaisella veikkauksella sen syvällisemmin asiaa tutkimatta, taustalla on luultavasti sama Fruugon brittiläinen tytäryhtiö, joka sai tai osti konkurssipesältä oikeudet alustaan sekä nimeen.
Ainakin Suomalaiset tunnetut sijoittavat hävisivät miljoonia ja Suomalainen menestystarina jäi syntymättä. Britit veivät tämän kisan 10–0.
Suomalaisen verkon markkinapaikan menestystarinaa saadaan siis vielä odotella, toki TOP 100 Global Marketplaces listalle on Suomalaisista yrityksistä päässyt Wolt (sijalla 21), mutta sen liikeidea on kuitenkin hieman erilainen kuin puhtaan tavarakaupan markkinapaikan. Markkinapaikkojen määrä on vuosien aikana maailmalla kasvanut räjähdysmäisesti eikä Amazon ole kaikesta suuruudestaan sekä varoittelusta huolimatta saanut kahmittua kaikkea markkinaosuutta itselleen.
Jouni Wahalahti
Synkka on kaupan alan toimijoille tarkoitettu palvelu, jossa on yli 110 000 tuotteen tiedot.
Synkka palvelun edeltäjä oli Sinfos joka otettiin käyttöön vuonna 2004. Synkka otettiin käyttöön vuonna 2014.
Synkkaa ylläpitää GS1 Finland Oy ja heidän oma esittelynsä palvelusta on tällainen:
Synkka on kaupan alan kattavin tuotetietopalvelu, joka yhdistää tavarantoimittajat ja kaikki tuotetiedon tarvitsijat. Palvelun avulla ajantasainen ja oikeassa muodossa oleva tuotetieto tuotekuvineen on helposti käytössä.
Synkkaa ja sen tuotetietoa hyödyntävät suuret kauppaketjut sekä tukkukaupat ja HoReCa sektori. Osa tuotetietoa hyödyntävistä tahoista edellyttää, että tavarantoimittaja liittyy Synkkaan ja vie tuotetiedot sinne sekä päivittää niitä, jotta tuote edes voidaan ottaa valikoimaan.
Synkka palvelun hinnoittelu on hieman outo, sillä tuotetiedon tallentaminen maksaa enemmän kuin tiedon hakeminen Synkka palvelusta. Käytännössä tuotetietoa saa haettua palvelusta hyvin edulliseen hintaan, sillä tuotetiedon hakemisesta maksetaan ainoastaan liittymismaksu sekä mahdollinen integraatiomaksu.
Synkka palvelun tuotetietoa pääsee siis hyödyntämään Synkka käyttöliittymän kautta maksamalla Käyttöliittymän käyttöönottomaksun, joka on vain 1000 € ja integraatiomaksukin on vain 1400 €.
Luonnollisesti integraation osalta tulee huomioida myös oman pään eli integroinnin kustannukset PIMiin, ERPpiin tai muuhun ydinjärjestelmään.
Synkka palvelun käytön aloittaminen on kuitenkin halpaa, ja jokaisen elintarvikkeita, teollisia elintarvikkeita ja teknokemian tuotteita myyvän yrityksen on järkevää liittyä Synkka palveluun, jos tuotteita on valikoimassa vähänkin enemmän. Käyttötavara puolen tuotteita on huomattavasti rajatumpi määrä, joten vain käyttötavaroiden tuotetietoa tarvitsevien on hyvä selvittää oman valikoiman kattavuus ja saatavuus Synkka palvelussa.
GS1 osaa myös hinnoitella, sillä projekteihin liittyvän asiantuntijatyön hinta on 200 €/tunti, joka on kyllä korkea, tai sitten asiantuntijat ovat huippuluokkaa ja huipputehokkaita.
Vähittäistuotteiden määrä Synkka palvelussa on pysynyt aika lailla samalla tasolla jo vuosia, mikä on oikeastaan aika ihmeellistä, sillä varsinkin päivittäistavaroiden nimikemäärä on kaupan hyllyillä kasvanut ja käyttötavarat tulleet mukaan Synkka palveluun jo vuosia sitten.
Edeltäjässä Sinfos palvelussa oli noin 92 000 vähittäistuotetta vuonna 2012, nykyinen tuotemäärä (pois lukien lääkinnälliset laitteet) on noin 110 000.
Tuotekuvia löytyy noin 65 %:lle tuotteista, eli noin 75 000 tuotteesta on saatavilla kuvia.
GS1 kehittää Synkkaa varsinkin olemassa olevan valikoiman tietojen laadun parantamiseksi, mutta toivoisi palveluun liittyvän enemmän tavarantoimittajia, jotta tuotemäärät kasvaisivat ja sitä kautta edistäisi Suomalaisten kaupan alan toimijoiden monikanavaista liiketoimintaa.
Toisaalta usein on kuullut tavarantoimittajien suusta, että tietojen syöttäminen Synkkaan on aikaa vievää ja jopa haasteellista, vaikka palvelu onkin kehittynyt vuosien varrella huomattavasti.
Synkka-tuotetietopalvelun tuotteet ja palvelusta löytyvien omassa valikoimassa olevien tuotteiden määrä kannattaa ehdottomasti kartoittaa, jos myyt vähittäistuotteita.
Jos haluat tietää enemmän Synkka-tuotetietopalvelun integroimisesta PIM ohjelmistoon ja löytää oikeat tekijät, ota yhteyttä!
Jouni Wahalahti
Otsikon lauseen kuulen aina välillä, ja aika usein olen voinut auttaa.
Monikanavaisen liiketoiminnan ja verkkokaupan asiantuntijana sekä konsulttina olen vuosien varrella päässyt osallistumaan asiakkaiden organisaation rakentamiseen ja myös avainhenkilöiden rekrytointiin.
Vahva luottamuslause asiakkaan suunnalta, mutta miten konsultista tulee rekrytoija tai suorahaussa auttava asiantuntija?
Kysymys: Mitkä asiat koet tärkeimmiksi tekijöiksi verkkokaupan menestymisen kannalta ja miksi?
Vastaa asteikolla 1–5 --> 5 tärkeä, 1 ei niin tärkeä
Muutama esimerkki suorista kysymyksistä:
Miten sinä vastaisit yllä oleviin kysymyksiin?
Kun kysymysten ja haastatteluiden jälkeen on saatu riittävä kuva hakijan osaamisesta, ymmärryksestä, potentiaalista ja näkemyksistä verkkokaupan sekä monikanavaisen liiketoiminnan pyörittämisestä, laaditaan yhteenveto + arviointi kysymyspatteriston perusteella sekä erillinen kirjallinen yhteenveto hakijasta.
Lopullisen päätöksen valinnasta tekee kuitenkin aina asiakas, joko yksin tai yhdessä rekrytoinnin ammattilaisen kanssa. Minun roolini on vain arvioida hakijoiden erilaisia kyvykkyyksiä, osaamista ja ymmärrystä niistä osa-alueista, jotka tunnistetusti tiedän olevan kriittisen tärkeitä tehtävässä onnistumisen kannalta.
Yli 20 vuoden kokemus alalta antaa arvioinnille vahvan pohjan.
Ai niin, onhan minullakin ollut joskus aika joukko suoria päällikkö tason alaisia ja olen toiminut lähes 250 henkilön esimiehenä. Vuosien varrella on tullut siis aika monta rekrytointia hoidettua organisaatioihin joissa olen työskennellyt.
Jouni Wahalahti
Miltä kuulostaisi saada tuotevalikoimasi kaikki tuotetiedot kymmenillä eri kielillä valmiina?
Olemme tehneet useita kartoituksia asiakkaille Icecat tuotedatasta ja sen hyödyntämisestä liiketoiminnassa.
Case 1 - 65 000 käyttötavaratuotteen valikoima, tuotetietoa käytössä vain yhdellä kielellä (Suomi).
Case 2 - 5 000 teknisen tuotteen valikoima joissa on paljon standardisoitua teknistä tuotetietoa ja tiedostoja, kuten käyttöohjeita. Tuotetiedon tarve 4 eri kielellä.
Case 3 - lähes 50 000 erikoistavarakaupan tuotteen valikoima. Tuotetiedon tarve 3 eri kielellä.
Icecat siis julkaisee ja jakaa valmistajien tuotetietoa ja tarjoaa sen jälleenmyyjien, tavarantoimittajien, arvostelusivustojen sekä verkkokauppojen saataville. Suurimman osan tuotetiedosta Icecat palveluun tuottavat eri valmistajat ja tuotemerkit, joten pääsääntöisesti tuotetiedon laatu on hyvää.
Haluatteko kartoittaa kuinka paljon valikoimassanne olevia tuotteita on Icecat palvelussa ja miten voitte hyödyntää Icecat dataa joko automaattisesti integrointien kautta tai manuaalisesti (massana) hakemalla?
Kartoitukset hinta riippuu tuotteiden määrästä ja käytettävissä olevan tuotetiedon laadusta.
Hinnat alkaen 890€ + ALV.
Kartoitukseen vaaditaan valikoimassa olevien tuotteiden EAN koodi tai valmistajan tuotekoodi ja brändi.
Ota yhteyttä jouni@kilahdus.fi tai soita 040 551 8528 ja laitetaan kartoitus käyntiin!
Jouni Wahalahti
PIM eli Product Information Management tarkoittaa suomeksi tuotetiedonhallintaa.
Toimiva tuotetiedonhallinta on yksi monikanavaisen liiketoiminnan kulmakivistä, jonka avulla saadaan ajantasaiset tuotetiedot eri myyntikanaviin tehokkaasti sekä pystytään tehostamaan liiketoiminnan taustaprosesseja.
PIM ohjelmistojen käyttö suomalaisissa yrityksissä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, mutta olemme silti vielä takamatkalla verrattuna useaan muuhun markkinaan.
Suomessa PIM markkinat ovat viime vuosina keskittyneet vain muutaman järjestelmän ympärille, vaikka globaalisti PIM järjestelmien määrä on kasvanut jopa räjähdysmäisesti.
Tein ensimmäisen kerran kattavan kartoituksen eri PIM järjestelmistä vuonna 2015 kun kartoitimme tarjontaamme sopivaa PIM ohjelmistoa Omni Partners Oy:n aikana (yritys myytiin Digialle 2017).
Kartoituksessa oli silloin mukana alle 20 eri PIM ohjelmistoa ja päädyimme tuolloin ottamaan avoimen lähdekoodin Akeneo PIM ohjelmiston osaksi Omnin tarjoomaa. Olen ollut sen jälkeen mukana kymmenissä Akeneo projekteissa ja useissa muiden PIM teknologioiden projekteissa sekä lisäksi pyrkinyt pitämään riittävän osaamisen ja ymmärryksen muista PIM järjestelmistä.
Nyt PIM ohjelmistoja tai tuotiedonhallintaa liittyviä järjestelmiä on jo yli 150 - joten hieman olen pudonnut niin sanotusti kelkasta. Yleisimmin käytettyjen ominaisuudet on kyllä edelleen hyvässä tiedossa ja uusia nousevia teknologioita tulee läpikäytyä säännöllisesti syvällisemmin.
Suomessa Akeneo PIM on kasvattanut osuutta merkittävästi viimeisen 2-3 vuoden aikana ja toimittajien määrä on myös kasvanut tasaisesti. Akeneon vahvimmat edut ovat ehdottomasti helppokäyttöisyyden lisäksi skaalautuvuus ja hyvä API rajapinta.
Suomalainen Adeona PIM on pystynyt hyvin haastamaan globaalit järjestelmät täällä meidän pienellä markkina-alueellamme. Adeona on lisenssipohjainen versio, jonka hinnoittelu perustuu useaan eri osa-alueeseen. Adeona on myös käyttöliittymän osalta helppokäyttöinen ja viimeisessä uudistuksessa näyttää siltä, että käyttöliittymän rakenteeseen olisi selkeästi otettu mallia erittäin selkeästä ja helppokäyttöisestä Akeneosta. Tai sitten Akeneo on ottanut mallia Adeonasta. Adeonan heikkous ja vahvuus on siinä, että se on vain ns. yhden toimittajan tuote, vaikka heillä muutamia IT taloja kumppanina onkin.
Ruotsalainen inRiver tuli vajaa 10 vuotta sitten voimakkaasti Suomeen ja inRiver käyttäjien määrä kasvoi tasaisesti vuosittain. InRiver on hyvillä ominaisuuksilla varustettu täysiverinen PIM, jonka lisenssipohjainen hinnoittelu rajoittaa käyttöönottojen määrää. Lisäksi inRiver on käyttäjän näkökulmasta huomattavasti vaikeampi käyttää, käyttöliittymä ei ole ihan niin looginen kuin kilpailijoilla ja pääsääntöisesti erilaiset muokkaukset mm. datamallissa vaatii toimittajan teknistä panosta, kun samat asiat Akeneossa tai Adeonassa hoituu käyttöliittymässä admin oikeuksilla.
InRiveristä on ollut viime aikoina myös siirtymää muihin teknologioihin.
PIM järjestelmistä ei voi sanoa, että mikä on paras PIM.
PIM valinta tulisi aina tehdä kartoituksen kautta siten, että käydään läpi tuotetiedon nykytila, organisaation nykyiset prosessit ja sen pullonkaulat sekä yrityksen sidosryhmien (tavarantoimittajat, asiakkaat jne.) tarpeet, mahdollisuudet ja rajoitteet. Kartoituksen jälkeen voidaan vertailla eri PIM järjestelmien ominaisuuksia ja peilata niitä omiin tarpeisiin, organisaation osaamiseen, nykyiseen ekosysteemiin sekä liiketoiminnan tuleviin tavoitteisiin.
Kartoituksen avulla valinta on aina helpompi tehdä.
Akeneo on vahva vaihtoehto useimmille yrityksille, vaikka ei sekään sovi kaikille. Akeneon vahvuudet ovat puhtaasti kaupallisessa tuotetiedonhallinnassa ja se on omiaan monikanavaiseen retail- & tukkukauppaan, mutta Akeneo taipuu myös valmistavan teollisuuden tarpeisiin tietyin rajoituksin.
Akeneo Community Edition - Ei lisenssimaksua
Akeneo PIM Growth Edition - Kaupallinen lisenssi, alkaen 25 000 € vuodessa
Akeneo PIM Enterpise Edition (SaaS ja PaaS versiot) - Kaupallinen lisenssi, hinnoittelu yrityksen koon, kieliversioiden, käyttäjien yms. mukaan, lisenssi alkaen 35 000 € vuodessa.
Akeneo toimittajia on Suomessa jo muutamia kymmeniä, osa isompia ja osa pienempiä toimijoita. Kokemuksesta voi sanoa, että projektien hintalapun skaala on aika laaja samoin kuin on toimittajien osaaminen ja ymmärrys siitä mitä kaikkea PIM käyttöönottoon kuuluu.
PIM projekti ei ole vain tekninen toimitus. Projektin yhteydessä tulee suunnitella datamallit, asemoida PIM muuhun ekosysteemiin, suunnitella ja kehittää prosessit taustalla kuntoon tai ainakin luoda niille roadmap. Ja sitten organisaation pitää vielä ottaa PIM haltuun sekä tehokkaaseen käyttöön. Monesti näkee, että käytössä olevasta PIMistä hyödynnetään vain murto-osaa ominaisuuksista tai että prosessien suunnittelu on jäänyt vajaaksi.
Määrä ei korvaa laatua, joten on turha listata kaikkia teknologioita. Pienen katsauksen saa alla olevasta otannasta. Osa listalla olevista on toki sellaisia mitä myös Suomessa on käytössä, mutta käyttöönottojen ja käyttäjien määrä on suhteellisen vähäinen.
Lähde: Financeonline.com
Jouni Wahalahti aka. “PIM Jouni”
Yli 10 vuoden kokemus PIM projekteista. Olen ollut mukana yli 30 tuotetiedonhallinnan projektissa eri rooleissa vuosien varrella.
On aika tehdä kooste tapahtumista - 3 vuotta KILAHDUKSIA.
Päätös oman konsulttitoimiston eli KILAHDUS digitalin perustamisesta oli lopulta helppoa syksyllä 2019, vaikka hieman tyhjän päälle hyppääminen arvelutti.
Nyt on yli kolme vuotta (1.11.) kulunut startista ja voi sanoa että päivääkään en ole katunut nykyistä rooliani yrittäjänä, konsulttina ja monikanavaisen liiketoiminnan asiantuntijana.
Intohimoni työelämässä viimeiset 22 vuotta on ollut verkkokauppa ja monikanavainen liiketoiminta. Vuosiin on mahtunut mielenkiintoisia, haasteellisia ja opettavia työtehtäviä molemmilla puolilla pöytää, sekä siinä välissä. Muutama epäonnistuminen mahtuu myös matkan varrelle.
Yli 20 vuotta erilaisissa rooleissa verkkokaupan ja monikanavaisen liiketoiminnan parissa on luonut pohjan nykyiselle osaamiselle sekä asiantuntijuudelle.
Aikajanaan mahtuu mahtavia kohtaamisia ja alan ihmisiä joilta olen oppinut paljon. Asiantuntijaksi kasvaa vain oppimalla koko ajan uutta sekä tekemällä asioita myös käytännön tasolla kädet savessa, sekä tietysti kuuntelemalla.
Pitkä kokemus on se pohja joka luo varmuuden omaan ammattitaitoon tässä haasteellisessa toimintaympäristössä jossa pitää ymmärtää miten monikanavaista liiketoimintaa pyöritetään, mitä se vaatii erilaisilta ohjelmistoilta & järjestelmiltä sekä miten prosesseja kehitetään riittävän kustannustehokkaasti liiketoiminnan tarpeisiin.
Moni on vuosien varrella kysynyt, että miten voin tietää niin paljon verkkokaupasta, verkkokauppaan liittyvistä järjestelmistä, järjestelmätoimittajista, digitaalisesta markkinoinnista, liiketoiminnan kehittämisestä, teknisistä termeistä liittyen integraatioihin jne. Vastaan yleensä: Näillä kilometreillä pitää jotakin jo osata, ja koko ajan pitää oppia uutta.
Akeneo PIM ja tuotetiedonhallinta sekä tuotetietoon liittyvät prosessit ovat näytelleet isoa roolia koko kolmen vuoden ajan. Täysin tuotetiedonhallintaan ja PIMiin painottuneita projekteja on on ollut kuitenkin vain vajaa ¼ osa kaikista projekteista.
Useissa muissakin projekteissa on kuitenkin ollut mukana PIM (Akeneo tai joku muu) ja lähes jokaiseen projektiin on liittynyt tuotetieto tavalla tai toisella.
Erilaisten projektien jakauma kolmen vuoden ajalta:
Projektien liiketoiminta-alueet jakautuivat seuraavasti:
Alla lista erilaisista monikanavaisen liiketoiminnan järjestelmistä sekä lisäarvotyökaluista jotka ovat olleet mukana projekteissa ja joihin olen tutustunut ns. pintaa syvemmälle.
Kymmenet projektit ovat vaatineet lähes jokaiseen yhden tai useamman järjestelmätoimittajan. Pienemmän tai suuremman IT talon valinnoissa olemme olleet monessa asiakkuudessa mukana. Erilaisia digitaalisen liiketoiminnan toimijoita on tullut hyödynnettyä laajasta verkostosta projektien eri osa-alueisiin tai sitten on lähdetty kartoittamaan valitulle järjestelmälle potentiaaliset toimittajat niin sanotusta pitkästä listasta eli otettu mukaan kaikki kyseisen teknologian toimittajat.
Ydinajatuksena on ollut toimia järjestelmä- ja toimittajariippumattomana konsulttina siten, että pyrimme löytämään asiakkaalle aina heidän liiketoimintaan parhaiten sopivan järjestelmän ja sen jälkeen kyseiselle järjestelmälle oikean & sopivan toimittajan.
Ihan kaikille asiakkaille eivät valitut toimittajat tai järjestelmät ole sopineet. Kaikki projektit eivät ole menneet täysin putkeen eikä aina olla pysytty aikataulussa. Pari kertaa on myös jouduttu tekemään täyskäännös tai takaisinveto.
Jokaisesta virheestä on otettu opiksi jotta vastavaat karikot voidaan välttää tulevaisuudessa.
Terveisin - Jouni Wahalahti
Paras verkkokauppa-alusta, ohjelmisto, järjestelmä? Tähän kysymykseen törmää hyvin usein varsinkin sosiaalisen median eri ryhmissä, jotka liittyvät verkkokauppaan.
Vastauksia tulee usein laajalla skaalalla ja usein suositukset kohdistuu suosittelijan omassa kaupassa käytössä olevaan ohjelmistoon.
Onko paras käytetyin?
WooCommerce oli Suomessa käytetyin verkkokauppa-alusta vuonna 2019 ja sen ykkössija on jopa vahvistunut viime vuosien aikana. Shopify sijoittuu 2. sijalle ja sen osuus on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Wix, Squarespace ja Ecwid ovat myös kasvattaneet osuutta voimakkaasti viime vuosina.
Kotimaisista listoilla edelleen hyvillä osuuksilla on MyCashflow sekä Vilkas (ePages).
Kaikki järjestelmät on yhtä hyviä tai yhtä huonoja!
Kaikki järjestelmät on hyviä, jos ne soveltuvat yrityksen liiketoiminnan tarpeisiin ja ovat hintaluokaltaan sekä ominaisuuksiltaan sopivia. Lisäksi tulee löytää hyvä ja osaava järjestelmätoimittaja joka myös on sopiva muilta kriteereiltä
Huonoja verkkokauppajärjestelmät ovat jos yllämainitut kriteerit ei täyty.
Reilut 20 vuotta erilaisissa verkkokauppaan liittyvissä tehtävissä on tuonut varmuuden siihen että artikkelin otsikon kysymykseen ei voi vastata oikein tai väärin, jos jonkun nimeää parhaaksi, menee pahasti metsään.
Verkkokauppa-alustan valintaan vaikuttavat tekijät on hyvä tunnistaa ennen valintaa.
Kun yllä olevaan listaan on saanut vastaukset on mahdollista antaa edes jonkinlaisia suosituksia verkkokauppajärjestelmästä.
Kirjoittaja tekee järjestelmäkartoituksia työkseen monen muun monikanavaiseen liiketoimintaan liittyvän asian ohessa.
Voisin valita minkä vaan, mutta en mihin tahansa liiketoimintaan ja tarpeisiin.
Jos olisin aloitteleva b2c verkkokauppias pienellä budulla, MCF olisi vahvin vaihtoehto, sitten Woo ja Shopify.
Isompaan tarpeeseen Shopify tai Woo, ja Magento sitten jos rahaa ja paukkuja riittää.
Toki Magenton halutessaan saa suht halvalla, kuten nuo kaikki muutkin. B2B caset sitten ihan erikseen.
Listan ulkopuolelta löytyy jopa kymmeniä muita hyviä vaihtoehtoja.
Jos tarvitset apua oikean verkkokauppajärjestelmän valinnassa, lue lisää täältä.
PRODUCT INFORMATION MANAGEMENT (PIM) – TUOTETIEDON HALLINTA
KUINKA HALLITA TUHANSIEN TUOTTEIDEN VALIKOIMAA ERI KANAVISSA JÄRKEVÄSTI JA KUSTANNUSTEHOKKAASTI?
Tuotetiedon hallinta on monessa yrityksessä haaste. Ongelmana on usein se, että tuotetieto on hajallaan eri järjestelmissä, eikä ajantasainen tieto ole siellä missä sitä oikeasti tarvitaan eikä myöskään kaikkien käytettävissä.
Tuotetietoa löytyy esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmästä, sisällönhallinnan järjestelmistä, verkkokauppa järjestelmistä, Excelistä, erillisistä tietokannoista, verkkolevyiltä, työntekijöiden omilta koneilta tai jopa printti materiaaleista.
Tämä aiheuttaa sen, että samaa tietoa ylläpidetään moneen eri paikkaan, tuotetiedoista on useita eri versioita ja osa tiedosta on aina vanhentunutta tai jopa virheellistä.
Kasvava tiedon määrä, erilaisten päätelaitteiden laajeneva kirjo, liiketoiminnan digitalisoituminen, verkkokauppa ja monikanavaisuus tuovat lisähaastetta tiedon hallintaan ja hyödyntämiseen.
Ilman selkeää mallia jolla dataa hallitaan, tehokkaita prosesseja ja toimivia työkaluja organisaatiolla ei ole tuotteisiin ja kaikkeen tuoteinformaatioon yhtä näkymää joka palvelisi henkilöstöä, sidosryhmiä ja prosesseja kustannustehokkaasti.
Myös tuotetiedon hankinta, rikastaminen ja jakelu eri kanaviin on tehotonta. Keskitetyn tuotetiedonhallinnan (PIM) prosessilla ja työkaluilla on mahdollista tehostaa tätä toimintaa.
Tuotetiedonhallinnan (PIM) avulla voidaan esimerkiksi:
PIMillä VAUHTIA VERKKOKAUPPAAN JA MONIKANAVAISEEN MYYNTIIN
Tuotetiedonhallinta (PIM) ei ole vain yrityksen ja organisaation sisäinen työkalu eikä toimintatapa. PIMin avulla voidaan ohjata valikoimia, kategorioita, tuotteita, tuoteliitoksia, tuoterakenteita, rikastettua tuotesisältöä ja muuta kaupallisesti tärkeää tuoteinformaatiota(kuten kuvat, videot, esitteet, käyttöoppaat) kaikkiin myynti- ja palvelukanaviin – kanavakohtaisesti.
Kun tieto julkaistaan yhdestä lähteestä, se on aina tarkkaa ja ajantasaista. Lisäksi on helpompi varmistaa, että kaikissa kanavissa ja asiakaskohtaamisissa on saatavilla juuri oikeaa tietoa oikeassa kontekstissa.
PIM:n avulla tuotteen tie markkinoille nopeutuu ja helpottuu.
TUOTETIEDONHALLINNAN HYÖDYT
Kun tuotetietoa hallitaan keskitetysti siihen tarkoitetulla järjestelmällä:
Kun tuotetieto on yhtenäistä, ajantasaista, oikeaa ja myyvää:
Tarjoamamme palvelu PIM kuntokartoitus on ensimmäinen askel tuotetiedon prosessien kehittämiseen.
